Madeleinen lasten asema on kuninkaallisista lapsista parhain tai huonoin – Vaurautta riittää, mutta vastuuta kruunusta ei voi kokonaan paeta

(Pääkuvassa prinsessa Leonore nelivuotispotretissaan Erika Gerdemarkin kuvaamana)
Ruotsin prinsessa Madeleinen kolmannen lapsen Adriennen ristiäiset pidettiin perjantaina 8.6. Drottningholmin linnassa Tukholman liepeillä. Kun kysyin teiltä Kruunun vartijan seuraajilta Facebookissa ja Instagramissa, mistä haluaisitte minun kirjoittavan ristiäisiin liittyen, useampi nosti esiin sen, millaista Madeleinen lasten elämä tulee olemaan. Leonore, 4, Nicolas, ensi viikolla 3, ja Adrienne, kolme kuukautta, ovat Ruotsin kuningashuoneen jäseniä, mutta kruununperimysjärjestyksessä vasta sijoilla 8.-10. Edellä ovat Madeleinen isosisarukset Victoria ja Carl Philip lapsineen sekä Madeleine itse.

Kun Adrienne syntyi, ruotsalaisissa lehdissä oli hyviä analyyseja siitä, minkälainen tulevaisuus Adriennea ja hänen sisaruksiaan odottaa. En valitettavasti onnistu enää löytämään niitä, mutta luottakaa hyvään muistiini! Analyysien viesti oli selvä ja yhtenäinen: Ruotsin prinsessan, tulevan kuningattaren Victorian siskon lapsia odottaa etuoikeutettu, mutta rajoitettu elämä. Itse pohdin, että Madeleinen kolmikon asema on kuninkaallisista lapsista parhain tai huonoin riippuen siitä, miltä kannalta asiaa katsoo.

Hyvää heidän itsensä kannaltaan on tietysti se, että maailmassa ei juuri voi syntyä etuoikeutetumpaan asemaan. Jos monarkia jatkuu, Ruotsin hallitsija on joko Leonoren, Nicolaksen ja Adriennen isoisä, täti tai serkku. He ovat siis syntyneet ruotsalaisen mahtisuvun ja eliitin, vallan ja varakkuuden ytimeen. Juuri heidän kohdallaan etuoikeutettua syntyperää lisää se, että myöskään isä Christopher O´Neillin tausta ei ole kovin tavis. Chris on Britannian ja Yhdysvaltojen kansalainen, joka opiskeli Englannin, Sveitsin ja Yhdysvaltojen parhaimmissa kouluissa. Liike-elämässä menestyneen isänsä tavoin Chris on työskennellyt finanssimaailmassa ja epäilemättä kartuttanut perheensä varallisuutta entisestään. (psst, olette varmasti lukeneet uutisia siitä, millaisella alueella Madeleine ja Chris ovat Lontoossa asuneet ja minkälaisia asuntoja heillä on?)

(Kuvan kaksivuotiaasta Nicolaksesta on ottanut Kate Gabor)

Joten, Madeleinen ja Chrisin lapset ovat syntyneet elämään, jossa maallisista asioista ei ole puutetta ja jossa sukulaisina ja ystävinä on maailman tunnetuimpia, vaikutusvaltaisimpia tai menestyneimpiä ihmisiä (Adriennen kummeina on esimerkiksi amerikkalainen pariskunta, jonka Business Insider -lehti on nimennyt Wall Streetin ”power coupleksi” eli superpariksi. Kyseessä on koruperijä ja -suunnittelija Coralie Charriol Paul ja hänen miehensä Dennis Paul.). Lapset voivat varakkuuden puolesta kouluttautua ja harrastaa, mitä haluavat, mutta sitten siirrytäänkin heidän syntyperänsä huonoon puoleen – voivatko he kuitenkaan tehdä ja voiko heistä kuitenkaan tulla ihan mitä vain, mitä he itse haluavat?

”Ei, he eivät koskaan ole täysin vapaita”, sanoo esimerkiksi ruotsalainen historioitsija Herman Lindqvist.

Lindqvistin mukaan kruunun paino tietysti kevenee, mitä kauemmaksi perimysjärjestyksessä – ja maantieteellisesti! – mennään, mutta silti kuningashuoneen jäsen on aina velvoitettu elämään ja käyttäytymään tietyllä tavalla, varjelemaan monarkiaa skandaalilta.

Madeleinen kolmikko tuskin voisi valita esimerkiksi rahvaanomaisia ammatteja ilman, että he ja sitä kautta koko kuningasperhe päätyisivät siitä median tikunnokkaan. Edes Lontoossa, edes monarkian mahdollisesti loputtua, Madeleine, hänet nainut Chris ja heidän lapsensa eivät koskaan ihan kokonaan pääse pakoon loppuelämän julkisuutta. Kruunun läheisyys tuo etuoikeuksia, mutta myös vastuun ja julkisuuden painavan taakan.

Nähtäväksi jää, kuinka paljon Madeleine ja lapset edustavat. Toistaiseksi Madeleine on halunnut pitää kiinni prinsessa-tittelistään ja edustaa roolissaan sen, mitä Lontoossa asuvana äitiyslomalaisena pystyy. On todennäköistä, että lähitulevaisuudessa samaa linja jatkuu ja myös Madeleinen lapset näkyvät jonkin verran virallisissa tilaisuuksissa. Leonore on jo edustanut äitinsä kanssa.

Tulevaisuudessa vallanvaihdon tapahduttua Ruotsin kuningasperhe henkilöityy vielä nykyistäkin enemmän Victorian perheeseen. Tukholmassa asuva prinssi Carl Philip perheineen avustaa hallitsijaa. Madeleinen ja hänen lastensa asema on epäselvempi. Chris ei ole kuningashuoneen jäsen, koska halusi säilyttää oman uransa. Muuttaako hän perheensä kanssa Tukholmaan, mikä voi jossain vaiheessa olla edellytys sille, että Madeleine ja hänen lapsensa voisivat säilyttää asemansa Ruotsin kruununperimysjärjestyksessä? Vanhoja säädöksiä on tulkittu niin, että lapsen tulisi käydä koulunsa Ruotsissa ja puhua ruotsia virheettä, jotta hän voi olla oikeutettu mahdollisesti hallitsemaan Ruotsia.
Madeleinen ja hänen lastensa asema ei ole epäselvä vain siksi, että he ovat asuneet vuosia ulkomailla.

Akuutimpaa on se, että missään monarkiassa ei haluta antaa sellaista kuvaa, että veronmaksajien rahoilla elelisi liian suuri perhe. Kuningasperheen ytimen on hyvä olla tiivis eli toisin sanoen keskittyä hallitsijan omaan perheeseen. Madeleinen lapset voivat edustaa nuoruudessaan jonkin verran, mutta aikuisena heille ei riitä täysipäiväistä työtä kuninkaallisena. Se pesti on varattu serkulle, tulevan hallitsijan lapselle Estellelle, 6, ja mahdollisesti tämän pikkuveljelle Oscarille, 2. Madeleinen lapset saavat siis ehkä elää koko ikänsä tittelinsä puolesta kuninkaallisina, mutta keksiä itselleen silti jonkin sopivan tavallisen työuran. (Tiedoksi, että Madeleine saa Ruotsin valtiolta – tai siis isäpapaltaan Kaarle Kustaalta – rahaa suhteessa edustustehtäviinsä. Käytännössä perhe elää Chrisin ansioilla. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä rahasta, vaan jälleen kerran siitä, miltä asiat – tässä tapauksessa kuningasperheen jäsenten määrä – näyttävät.)

Kuningas Kaarle Kustaan isosiskot ovat eläneet elämänsä erilaisena aikana, mutta heistä voi hakea jonkinlaista vertailukohtaa Madeleinen ja hänen lastensa asemalle ja tulevaisuudelle. Myös heidän lapsuuttaan seurattiin tiiviisti, mutta aikuisena he lähes hävisivät julkisuudesta.

(Kuva: Jonas Borg)
Prinsessa Margaretha, 83, nai englantilaisen miehen ja on elänyt siitä asti matalalla profiililla Englannissa, nykyään leskenä. Mielenkiintoista on, että parin kerrotaan eronneen jo 90-luvulla, mutta he eivät kuitenkaan koskaan hakeneet virallista avioeroa.

Prinsessa Birgitta, 81, nai saksalaisen prinssin, asui puolisonsa kanssa pitkään Saksassa ja elää tätä nykyä Mallorcalla. Sama juttu kuin Margarethalla – Birgitta asui erillään nyt jo edesmenneen miehensä kanssa, mutta ei koskaan hakenut avioeroa.

Prinsessa Desiree, 80, asuu Ruotsissa (jossain linnassa!). Hänen ruotsalainen miehensä menehtyi viime vuonna. Puolison titteli oli vapaaherra (eli siis aatelisia).

Julkisuudessa on enää käytännössä vain kuninkaan nuorin isosisko prinsessa Christina, 74, joka nai ruotsalaisen miehen ja asuu ja työskentelee edustustehtävissä edelleen Ruotsissa.
Knoppitietona kerrottakoon, että kuninkaan sisarista vain Birgitta on enää Hänen kuninkaallinen korkeutensa, sillä sen ajan käytännön mukaan muut siskokset menettivät virallisen prinsessatittelinsä naituaan tavalliset miehet.

Kruunun vartija veikkaa Madeleinelle ja hänen lapsilleen seuraavaa: Näemme Madeleinea hänen loppuelämänsä edustamassa Ruotsia, mutta vähitellen vähemmän. Hänen lapsensa elävät melko tavallisen eurooppalaisen jetset-lapsuuden ja -nuoruuden, ja päätyvät menestymään elämässä omin ansioin, ehkäpä liike-elämässä, kuten isänsä ja isoisänsä.

Kun Leonore, Nicolas tai Adrienne aikanaan menevät naimisiin, luemme siitä seurapiiripalstoilta, mutta heitä ja heidän lapsiaan paparazzit eivät enää seuraa leikkipuistoon, kuten he ovat seuranneet äiti Madeleinea. Kohteena on kruununprinsessa Estelle ja hänen pienokaisensa.
Lopuksi paluu päivän ristiäistunnelmiin, tätä kirjoittaessa Ruotsin hovi ei ole vielä antanut ladattavaksi virallisia kuvia. (Eikö Madeleine olekin kaunis!)

P.s. Kruunun vartijan postauksen Madeleinen maineesta ja suhteesta kohuotsikoihin voit lukea täältä.

P.p.s. Kruunun vartija -blogin voi tilata suoraan sähköpostiin. Kannattaa seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä!