Entä jos kruununprinssi ei halua olla kuningas? – Frederik, 50, on avannut mielenmaisemaansa poikkeuksellisella tavalla

(Pääkuva: Steen Evald/Tanskan kuningashuone)

Tanskan kruununprinssi Frederik täyttää lauantaina 26. toukokuuta 50 vuotta. Häntä on juhlittu etenkin kuluneella viikolla monin tavoin. Torstaina hänestä paljastettiin uusi muotokuva, tällainen:

Muotokuva on muutakin kuin yhdennäköisyyttä. Siinä Frederik on lähdössä matkaan, valmiina palvelemaan, ottamaan vastaan elämäntehtävänsä kuninkaana. Peilin kautta heijastuu oma rakas perhe, mutta Mary, isänsä jälkeen kruunun perivä Christian, Isabella, Vincent ja Josephine eivät silti ole Frederikin kanssa. Kruununprinssinä ja tulevana hallitsijana hän on aina viime kädessä yksin.

Siitä yksinäisyydestä ja epävarmuudesta Frederik on nyt puhunut poikkeuksellisen avoimesti. Ymmärtääkseen häntä on ensin hyvä ottaa pari sitaattia Norjan kruununprinssi Haakonilta, joka on kuvaillut kruununperijän asemaa ja siihen kasvamista omalta osaltaan näin:

”Kyse on tehtävästä, joka on siinä mielessä erityinen, että siinä on täysin yksin. Kun kasvoin, yksityinen Haakon oli täysin erilainen kuin virallinen prinssi. Nämä kaksi eivät ikinä tavanneet ja silloin tuntui, että olisi parempikin, jos ne pysyisivät erillisinä. Lähes suutuin, jos joku piti prinssiä yksityisenä Haakonina tai toisin päin.”

Haakonin kuvailu on olennaista, sillä se kiteyttää myös hänen ystävänsä ja asemansa jakavan Frederikin tunnot. Kyse on esimerkiksi siitä, että miltä tuntuu kasvaa aikuiseksi ilman, että saa valita työnsä? Miten määrittää itsensä, kun kaikilla muilla on jo mielikuva, mikä olet (Esimerkiksi etuoikeutettuun, kadehdittavaan asemaan syntynyt hemmoteltu penska.) ja mikä sinusta tulee (Tanskan kuningas, piste.)? Mitä se merkitsee, että on joku päivä kuningas? Ja ennen kaikkea, entä jos hallitsijan rooli tuntuu joltain, johon itsestä ei ole? (Näiden kysymysten pohdinnassa Pohjoismaiden keskenään läheiset kruununperijät ovat epäilemättä olleet toisilleen korvaamattomia, alla yhdessä edustamassa vuonna 2008.)

Embed from Getty Images

Frederik on nyt myöntänyt, että epäili nuorena tulevaa vastuutaan vuosia. Hän ei tiennyt, mikä hänen roolinsa tarkalleen ottaen olisi, ja tuntui vaikealta katsoa, kun kaverit valitsivat omaa elämäänsä. Jotkut asiat, joita häneltä on odotettu, esimerkiksi puhuminen julkisissa tilaisuuksissa, ovat olleet tai ovat edelleen osittain hänelle vaikeita.

Kaksi asiaa auttoi Frederikiä löytämään oman roolinsa Tanskan tulevana hallitsijana ja viihtymään siinä myös sinä persoonana, joka hän ihmisenä on. Ensimmäinen on urheilu. Hän on haastanut itseään poikkeuksellisilla urheilusuorituksilla, esimerkiksi sotilaskoulutuksella, Grönlannin vaelluksella ja Ironman-triathlonilla. Urheillessa nuori Frederik tunsi itsensä vapaaksi, koki voivansa oppia asioita ja tajusi kestävänsä painetta. (Alla Kiinan muurilla)

Kyse oli muustakin.

”Hänellä on tarve asettaa itsensä äärimmäisiin tilanteisiin. Hän ei halua tulla nähdyksi ihmisenä, joka on saanut kaiken annettuna. Kaikki, mitä hän saavuttaa, on kovan työn tulosta”, hänen vaimonsa kruununprinsessa  Mary kuvailee. 

Riippumatta siitä, onko kyse Frederikin omista sanoista vai toimittajien tulkinnoista, myös Mary nostetaan aina esiin, kun puhutaan Frederikin kasvusta kuninkaaksi. Puoliso on esimerkiksi auttanut Frederikiä ymmärtämään, ettei hänen julkisen ja yksityisen puolensa tarvitse olla etäällä toisistaan, vaan että hänen henkilökohtaiset vahvuutensa – esimerkiksi uteliaisuus ja sosiaalisuus – ovat osa häntä myös kuninkaallisena.

”Se, missä olen tänä päivänä, on pitkälti Maryn ansiota. Hän täydentää minua ihanasti”, sanoo Frederik itse.

Nykyään Frederik, 50, on sinut itsensä ja tulevaisuutensa kanssa. Hänen avautumisensa niin hänestä kirjoitetussa elämäkerrassa kuin uudessa dokumentissa herättää monenlaisia ajatuksia. Itseäni kiinnostaa kuninkaallisissa hyvin paljon se, miten he oman roolinsa kokevat. On äärimmäisen mielenkiintoista kuulla heidän kertovan siitä. Frederikin avoimuus on poikkeuksellista, ja toivon kuulevani tulevaisuudessa esimerkiksi Victorialta ja Williamilta samaa. Ajatellen, kuinka Victoria on jo puhunut anoreksiastaan, sen syistä ja siitä toipumisesta, ja kuinka Englannin tuleva hallitsija William ja Hollannin kuningas Willem-Alexander ovat molemmat lentäneet työnsä ohessa, on selvää, että kuninkaallisen roolin ja yksityisen minän toiveiden välillä on ollut ristiriitaa muillakin.

Mietin myös taas kerran, että se, miten suhtaudumme Frederikin tarinaan, kertoo paljon myös meistä itsestämme. Harryn ja Meghaninkin häiden aikaan huomasin, että osa ihmisistä pitää kuninkaallisia lähes rikollisina ja suhtautuu heihin lähtökohtaisesti IHMISINÄ kriittisesti (monarkian kritisoiminen järjestelmänä on eri asia).

Itse edustan erilaista suhtautumista toisiin ihmisiin. Voi tietysti olla, että esimerkiksi Frederik on itsekäs ääliö, joka ei osaa yhtään mitään ja sepittelee kaikenlaista pönkittääkseen tarinaansa. En tunne häntä, joten ties vaikka olisi totta!

Kuitenkin, omasta mielestäni on reilua niin kuninkaallista kuin kadunmiestä kohtaan antaa mahdollisuus myös sille, että tämä oikeasti on vilpitön, mukava ja älykäs, vaikka sitten olisikin sattunut syntymään hopeisten lusikoiden keskelle. 

Tässä postauksessa olen kirjoittanut tarkoituksella Frederikin tunnoista, en siitä, minkälainen osaaminen hänellä on hallitsijaksi. Siitä, mitä hän, Mary ja muut kuninkaalliset tekevät ja osaavat – jos tekevät ja osaavat? – myöhemmin lisää.

Alla toinen Frederikin virallisista syntymäpäivävalokuvista (kuvaajana Steen Evald/Tanskan kuningashuone). Mielestäni kuvat ovat upeita!

Jos et vielä ole lukenut pitkää kirjoitustani Frederikin ja Maryn poikkeuksellisesta rakkaustarinasta, voit lukea sen tästä. 

Lähteet: Elämäkerta Under Bjaelken – Et portraet af Kronprins Frederik, Jens Andersen ja monet lehtiartikkelit, esimerkiksi tämä.

P.S. Kruunun vartija -blogin voi tilata suoraan sähköpostiin. Voit myös seurata Kruunun vartijaa Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.